Sivut

tiistai 13. toukokuuta 2014

Opetussuunnitelmilla kohti uutta koulua?

Kuten useimmat lienevät kuulleet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan ja uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön vuonna 2016. Uutta opetussuunnitelmaluonnosta pääsee kommentoimaan uuden opetussuunnitelman sivuilla vielä parin päivän ajan, ja jätetyt kommentit ovat kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Opetussuunnitelmien uudistaminen on aina valtava työ ja lukemattomat eri tahot haluavat työntää lusikkansa siihen soppaan. Monia kiehtoo mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten kouluissamme opiskellaan seuraavan vuosikymmenen ajan. Kannattaa käydä vilkaisemassa, miten monenkirjavat tahot ovat esittäneet näkemyksiään opetussuunitelmaluonnoksesta ja miten monenlaisia eri asioita opetussuunnitelmilta odotetaan.

Olemme tutustuneet opetussuunnitelmaluonnokseen myös Turun vapaa koulu -hankkeessa ja esittäneet omat kommenttimme luonnokseen. On todella mielenkiintoista seurata opetussuunnitelmatyön jatkoa ja kommenttien vaikutusta siihen. Alta voit lukea kahden hankeaktiivin näkemyksiä opetussuunnitelmaluonnokseen. Olisi myös hienoa kuulla lukijoiden ajatuksia aiheesta! Mikä on opetussuunitelmien merkitys, mihin suuntaan peruskoulua pitäisi kehittää, onko OPS-luonnoksen suunta oikea?

----

Kommentti OPS 2016 -luonnokseen



Kommenttimme koskee opetussuunnitelmaluonnosta kokonaisuutena, ei mitään yksittäistä lukua.
Opetussuunnitelman luonnoksessa on hyvää se, miten siinä korostetaan oppilaan aktiivista roolia oman opiskelunsa ja koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa  sekä kouluyhteisön päätöksenteossa. Hyvää on myös itsetuntemuksen ja ihmisenä kasvamisen painottaminen.

Olennainen kysymys on, miten opetussuunnitelman osallisuutta korostava henki siirtyisi kouluissa koskemaan kysymyksiä, joilla on todellista merkitystä oppilaalle. Vaarana on, että osallisuus jää vain näennäiseksi, eli kohdistuu vain oppilaan kannalta vähäpätöisiin seikkoihin.

Suotavaa olisi, että oppilailla olisi todellista valtaa ja mahdollisuus vaikuttaa HALUAMIINSA asioihin koulun toiminnassa ja omassa opiskelussaan, ei vain aikuisten ennalta määrittämiin kysymyksiin. Oppilailla pitäisi olla mahdollisuus toimia opiskeluyhteisönsä täysivaltaisina jäseninä, osallistua kaikkeen koulun päivittäisiä käytäntöjä koskevaan päätöksentekoon ja siten  luoda itse omaa oppimisympäristöään.  Jos halutaan oppilaiden voivan kokea opiskelun itselleen merkityksellisenä, heidän tulisi saada vaikuttaa entistä enemmän myös siihen, MITÄ opiskellaan ja kuinka paljon – ei vain siihen, MITEN opiskellaan. Tätä tavoitetta tukisi yhteisten, pakollisten oppiainekohtaisten sisältöjen karsiminen vielä voimakkaammin.  Vain vastuuta antamalla oppilaissa voi herätä aito halu ottaa vastuuta itsestään ja toisista.  

Nyt haettava muutos on tärkeä, koska se tukee kasvua paitsi tasapainoiseksi yksilöksi, myös tulevaisuuden yhteiskunnan itseohjautuvaksi, luovaksi ja aktiiviseksi jäseneksi. Tämä opiskelukulttuurin muutos vaatii suurta ajattelullista muutosta sekä opettajilta että oppilailta. Opettajien haasteena on uskaltaa jakaa valtaansa oppilaiden kanssa ja luottaa näiden kykyyn toimia itseohjautuvasti, myös virheistä oppimalla. Suurempi vapaus ohjaa oppilaita kasvamaan vastuunottoon omasta oppimisestaan, eikä se toki tapahdu hetkessä. Toimivia malleja tähän on kuitenkin olemassa lukuisissa jo pitkään toimineissa kouluissa. Esimerkkinä mainittakoon Euroopan demokraattisten koulujen liiton (EUDEC) jäsenkoulut, joissa  oppilaiden osallisuus on  viety pitkälle menestyksekkäästi. Oppilaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on johtanut sekä hyviin oppimistuloksiin että tukenut oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä.

Iida Korpela ja Milja Heinonen
Turun vapaa koulu -hanke

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti